Kohtauksen alkaessa pää tyhjenee, kädet leijuu. En tunnista käsiäni omaksi. Auttakaa mua.
Eilen illalla kirjotettiin lääkärivihkoon, et alotettais joku lääkitys ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Nuorempana söin citalopramia niihin kohtauksiin säännöllisesti.
En oo tavannu lääkäriä tänään, eli tuskin sain uutta lääkettä.
Mä en jaksa enää. Mä elän minuutti kerrallaan. Mä pelkään.. Mä toivon saavani apua.
Ainiin, en saanut tietää vieläkään siitä kuntoutuskotipaikasta. Seki stressaa mua. Oon jo ihan loppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti